laskiaisesta pääsiäiseen

Nimitys laskiainen on johdos verbistä laskea. Kyseessä on siis joko päivä, jolloin on alettu laskea paastopäiviä, tai jolloin on laskettu (eli päästetty) paasto alkamaan. Joskus on esitetty myös, että laskiaisen taustalla olisi ajatus paastoon laskeutumisesta, toisin sanoen paastoamisen aloittamisesta. Neljänkymmenen arkipäivän kuluttua laskiaistiistaista vietettävä pääsiäinen on todennäköisesti saanut nimensä verbistä päästä, päästä paastosta.

Pääsiäis- eli piinaviikon päivilläkin on omat nimityksensä:malkamaanantai, tikkutiistai, kellokeskiviikko, kiirastorstai,pitkäperjantai, lankalauantai ja sukkasunnuntai. Yleisimmin tunnettuja näistä ovat tietysti kiirastorstai ja pitkäperjantai.

• Kiirastorstai on oikeastaan ’puhdistustorstai’, ja nimi johtuu Raamatun tapahtumasta, jonka mukaan Jeesus pesi opetuslastensa jalat viimeisenä torstainaan. Suomen kansa tosin käsitti kiiranpihapiirissä eläväksi pahansuovaksi olennoksi, jonka karkottaminen sai paikoin lähes leikin luonteen.

• Häntätorstai esiintyy kiirastorstain synonyyminä Sievissä, Haapajärvellä ja Nivalassa. Silloin leikattiin lehmien häntäjouhet lyhyemmiksi. Nimitys johtunee väärin tulkitusta ruotsalaismurteen sanasta.

• Lankalauantai-sana on sekin syntynyt kansanetymologisesti. Pitkäperjantain ruotsalaisvastineen långa ’pitkä’ on yhdistettylanka-sanaan.

Anneli Hänninen/ Kotus