Sinun on pitänyt olla siellä, hän sanoi, olla siellä silloin.
Hän ojensi minulle kellastuneen valokuvan
ja sanoi, katsohan:
hän oli suurin rakkauteni, ainoa rakkauteni.
Ja tässä olen minä.
Silloin kun olimme ihania, niin.
En tunne itseäni niin erilaiseksi, hän sanoi, ja onhan se
outoa.
Kaipa jo olen tottunut kaikkiin pieniin kipuihin ja kolotuksiin.
Mutta tykkään yhä tanssista, ja mehän tanssimme silloin,
aamuun asti, koko yön.
Silloin kun olimme ihania, ihania, niin.
Inhoan, kun minulle sanotaan,
että ikäännyn viehättävästi.
Panen sitä vastaan jok'ikinen päivä.
Eikä koskaan ymmärretä,
etten pidä tästä lainkaan.
Mitä onkaan tapahtumassa minulle,
minulle.
Mutta rakastan lapsenlapsiani, sanoi hän, heitä on niin
ihana pitää lähellään.
He olisivat pitäneet isoisästään
ja niistä kamalista vitseistä, joita hän tapasi kertoa.
Ja joskus kahdestaan pelleilimme, että olisimme jo vanhoja,
olisimme vanhoja.
Silloin kun olimme ihania, ihania, ihania, ihania, niin.
Mutta sinun on pitänyt olla siellä.
Emmylou Harris (2013) -- Back when we were beutiful
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti